Tunnen jonkun takertuvan kurkkuuni.
Ne ovat sanat, joita en koskaan uskalla sanoa.
En pelkää. En koskaan pelkää, mutta nyt kuitenkin tukehdun turvattomuuteeni.
Hauhkon henkeä ja yskin minkä jaksan.
Sanat eivät pääse pois.
Sinä et tiedä. Et tiedä mitään, koska en sinulle kerro.
En pysty, kuolen mieluummin.
Ja miten muutenkaan voisi tämä päättyä?
Pelkään sinua kuollakseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti