T

Kuppi teetä on tehnyt minut desin verran onnellisemmaksi.

Vai onko sittenkään?

Viimeisillä voimillani kohotin teepannua, vain tarjotakseni sinulle kupillisen.

Kieltäydyit kiittämättä ja se teki minulle viillon nilkkaan.

-Ai juotkin kahvia?
Sitä minulla ei ole sinulle tarjota.

Huojun tuulessa kuin haavanlehti ja horjun puolelta toiselle. Haparoiden otan askelia ja kuvittelen eteneväni tässä tunteiden myskyssä.

Pian nämä elämäni teekutsut katoavat aikaan ja haavat arpeutuvat samalla kun katkeroidun.